Taas lääkärissä

Pesonen  määrättiin 14.10. ravinnolle, jossa ei ole lainkaan jodia. Ruuan tarkoitus oli estää/vähentää kilpirauhasen liikatoimintaa. Olemme käyneet neljän viikoin välein verikokeessa, joka on kertonut, että veriarvo on laskenut, muttei tarpeeksi. Arvo oli tänään yli 77, kun sen pitäisi olla alle 50.

Tänään tuli hypertyreoosiin hoitomuutos. Huomisesta alkaen annan Pesoselle kahdesti päivässä pillerin, joka estää kilpirauhasen liikatoimintaa. Pesosen onneksi ruoka muuttuu tavalliseksi, ei enää joditonta ruokaa, josta Peso ei oikein pitänyt: aina samaa puppua joka päivä ilman vaihtelua. No, nyt saadaan vaihtelua, kun voimme jättää tosi kalliin jodittoman ruuan syömättä. Purkillinen (156g) maksaa yli 3€. Pesolle annettiin ohjeen mukaan yksi purkillinen päivässä. Tuoreruuan lisäksi oli myös muroja.

Pillerikuuri alkaa vasta huomenna, sillä apteekki joutui tilaamaan lääkkeen. 

Pesonen on edelleen laihtunut, tänään punnituksessa se painoi enää 4,9 kg. Peso on "terveinä vuosinaan" painanut melkein 7 kg. Paino on pudonnut vuosien aikana tasaisesti, paitsi tänä syksynä aika nopeasti. Toivottavasti uudet pillerit auttavat, ja Peso voi jatkaa eloaan ja oloaan (melkein terveenä) vielä monta vuotta.

Lääkärissä

Varasin Pesolle ajan verikokeisiin kun hoitaja suositteli kokeita mahdollisen munuaisvaurion takia.

Kävimme Porissa lääkärin luona. Pesosesta otettiin verinäytteet. Hienosti sujui näytteen otto, eikä tarvittu kemiallista rauhoitusta ollenkaan. Riitti, että pidin Pesosesta hellästi kiinni toimenpidepöydällä.

Verikokeiden tuloksena Pesosella on kilpirauhasen liikatoimintaa. Sen vuoksi Peso sai jodittoman dieetin. Tarkastukselle menemme 13.11. Silloin tarkastellaan onko dieettiruoka auttanut toivotulla tavalla.

Oireina Pesolla ovat: lisääntynyt "keskustelu" eli naukuminen, lisääntynyt ruokahalu, lievä laihtuminen, levottomuus ja veden runsas juominen.

Munuaisvauriota ei onneksi löytynyt...

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi

Kissan kilpirauhasen tuottama tyroksiini säätelee kissan aineenvaihduntaa. Kissan kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi on yleistä, vajaatoiminta sitä vastoin harvinaista. Liikatoiminta johtaa hormoniepätasapainoon, joka saa kissan elintoiminnot kiihtymään. Hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta voi johtaa hypertrofiseen kardiomyopatiaan eli kissan sydämen vajaatoimintaan.

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta on hoidettavissa

Kissan kilpirauhasen liikatoiminta on verikokeilla diagnosoitavissa ja siihen on olemassa tehokas lääkitys. Muutokset kissan yleiskunnossa, kuten laihtuminen, ripuli tai kissan karvanlähtö kannattaa panna merkille ja ottaa ajoissa yhteys eläinlääkäriin. Lääkityksen aloituksen jälkeen kissan vointi usein paranee silmissä.

(http://www.elainlaakariin.fi/kissan-kilpirauhasen-liikatoiminta/)

Pesonen saa ikkunan auki

Laitoin videon uudelleen YouTube:n kautta...kuva on parempi ja voi suurentaa eikä tule rakeiseksi.

Kissan saalis

Pesonen on kyllä tosi vetreä ja virkeä katti! Jos sisällä ei ole oikein kissan mieleistä ruokaa, niin se etsii herkut itse...ulkoa. Ei siinä mitään, kyllä Peso saa hankkia omat eväät, mutta siitä en pidä, että se tuo saaliinsa sisälle syötäväksi. Olemme tänä kesänä olleet paljon mökillä ja muillakin matkoilla. Olemme poissa max kaksi yötä. Peso-kissalle on jätetty ruokaa ja juomaa ja pääsy sisään ja ulos. Viimeksi tullessamme yhden yön reissulta Espooseen löytyi lattialta jäniksenpojan jäännökset. Kesän aikana Peso on tappanut  neljä oravaa ja ainakin kaksi oravaa se on syönyt. Lisäksi aika monta metsähiirtä, myyriä, hiiriä ja lintuja. Onneksi se ei ihan kaikkia saaliitaan tuo sisälle! Kuvan sotku on pahin Peson tekemistä. Ei ollut kiva siivota pois verisiä jäniksenpojan jäänteitä. Tämä sepustus sai alkunsa Kissanpäiviä sijaiskodissa olleesta saman aiheisesta jutusta...

Aina, kun palaamme kotiin, tutkin lattiat sattumien varalta...joskus on tullut astuttua niljaisten sisuskalujen päälle...

Laatikkoleikkiä

Kaikenlaiset laatikot ovat kivoja Pesosen mielestä. Ja jos vain on tilaisuus, niin laatikkoon pitää sovittaa itseään nukkumaan tai vain olemaan...

hauuukotuuus...

Eilisaamuiset

Eilen, torstaina aamulla, löysin pihasta kontiaisen ja ison räkättirastaan. Myyriä tai päästäisiä Pesonen ei ole koskaan syönyt, eikä se ollut aloittanut räkättiateriaakaan, liekö räkätti kuollut muusta syystä kuin Pesosesta? Tiistaina Eki kitki pihatien varresta voikukkia ja löysi tien päästä päättömän kyyn. En usko, että Pesosella olisi mitään tekemistä kyyn kuoleman kanssa, ainakaan en löytänyt kissasta mitään jälkiä taistelusta kyyn kanssa? Jos Peso olisi syönyt kyyn pään, niin kaiketi se olisi silläkin tavalla saanut myrkkyä sisuksiinsa?

Ikkuna on nyt ollut yöt suljettuna, niin ettei Pesonen saa enää tuotua saaliitaan suoraan sisälle.

Saaliita emännälle

Viime yönä, puolenyön aikaan, Pesonen toi avoimesta ikkunasta pienen metsähiiren poikasen. Se oli vielä elävä ja karkasi jonnekin piiloon. Peso ei sitä enää viitsinyt etsiä, koska se toi sen minulle! Enpä tiedä missä hiirenpoika nyt viilettää, toivottavasti Pesonen hoksaa hiiren jostain ennenkuin se alkaa haista. 

Sitten klo 6.20 ikkuna kolisi jälleen: nyt Peso toi minulle elävän kontiaisen! Pienen jaakailun jälkeen sain (puutarhahanskat kädessäni) kontiaisen kiinni ja vein sen ulos. Kontiainen juoksi karkuun ja yritti kaivautua kuivahkoon nurmikkoon...iltapäivällä kontiainen oli vainaana pihassa. Liian paljon stressiä, jiota kontiainen ei kestä, siksi se kai väsyi. Ai ai, Pesosen velkataakka vain kasvaa...

Pesonen metsästää

Huhti- toukokuun aikana Pesonen on saanut saaliikseen oravan, kaksi rusakon poikasta, metsähiiren, kontiaisen ja harmaasiepon. Kontiainen ja harmaasieppo ovat tämän päivän saaliita. Viime yönä Pesonen toi metsähiiren sisälle ikkunasta. Ikkunaa pidettiin avoinna, jotta Peso pääsi itsenäisesti kulkemaan. Nyt kyllä aion pitää ikkunan suljettuna, koska en taas ensi yönä halua herätä ihailemaan Peson paisteja, jotka se tuo minulle. Uskon, ettei Peso syö esimerkiksi lintusaaliitaan muualla, vaan se tuo kaikki saaliinsa kotiin näytille.

Kuvissa on Kontiainen

Wikipediasta:

Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä (Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä hyönteissyöjä. Se ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi Kielitoimisto suosittaa nykyään kontiainen-nimen käyttöä maamyyrän sijasta.

Kontiaisen vartalo on sylinterimäinen. Eläin on 12–16 cm pitkä ja painaa 70–130 grammaa, naaraat ovat tyypillisesti pienempiä kuin koiraat. Sen silmät ovat pienet ja korva vain pieni poimu nahassa. Turkki on musta ja kiiltävä, mutta eturaajat ovat karvattomat. Tunnelien kaivamiseen käytetyt eturaajat ja niiden kynnet ovat lapiomaiset.

Kontiaiset elävät maan alla käytävissä, joiden suulla on säännöllinen pyramidin muotoinen multakeko, kun taas vesimyyrä tekee epäsäännöllisen muotoisia multaläjiä. Kontiaiset elävät tavallista lyhyemmässä vuorokausisyklissä: ne nukkuvat neljä tuntia ja valvovat sitten neljä tuntia.

Kontiainen käyttää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä, kuten kastematoja ja hyönteisiä. Toisinaan se syö myös liskoja ja pieniä käärmeitä. Se ei syö kasveja toisin kuin myyrät. Ravintoa tulee vastaan tunneleita kaivaessa. Kontiainen varastoi kastematoja puremalla niiltä pään poikki, jolloin madot eivät enää pääse pakoon.

Tuhohyönteisten toukkien syöjänä kontiaisesta on suoranaista hyötyä ihmisille. Sen kaivamista käytävistä on myös hyötyä sadevesien imeyttämisessä maahan ja maan kuohkeuttamisessa. Toisaalta pienten taimien juuret voivat kuivua jos sattuvat maanalaisen käytävän kohdalle. Varsinaiset myyrät voivat myös liikkua kontiaisen käytäviä pitkin ja jyrsiä kasvien juuria.

Koska kontiainen on rauhoitettu Suomessa, sitä ei saa tappaa, pyydystää eikä muutoin tahallaan häiritä. Tapetun tai vahingoitetun yksilön ohjeellinen korvausarvo on 17 euroa.

Voi, voi Pesosta! Rauhoitettuja eläimiä ei saisi pyydystää!

Pesonen osaa avata ikkunan ihan itse

Pesonen on osannut avata ikkunan itse jo monta vuotta, mutta vasta tänään saimme avaamisen oikein videolle. Aikoinaan Viiru-kissa osasi avata ulko-oven kun halusi mennä ulos ja Pesonen avasi ikkunan. Niin molemmat katit pääsivär itsenäisesti kulkemaan...harmillista on etteivät kumpikaan osaa/osanneet sulkea ovea ja ikkunaa perässään...eikä siinä kauaa nokka tuhise, kun ikkuna jo aukeaa...

Myrsky kysyy kommentissa millaiset salvat ikkunoissa on. Sisimmän ikkunan avaaja/sulkija on ruuvi ja ulompi ikkuna sulkeutuu jousisalvalla. Ruuvin Pesonen avaa pyörittämällä ja jousisalvan se vetää kynsillään auki.
  Ikkunoiden yläreunoissa on samanlaiset salvat ja ne pitää olla valmiiksi avattuina, koska Pesonen ei yletä niin ylös .

Sohvalla rentona

Tässä poseeraan komeana...

Täältä näkee hyvin, jos vaikka joku menee keittiön puolelle...

Täällä sohvalla ei tarvitse pelätä supeja...

Muutin blogin nimen, koska Viirua ei enää ole...

Supit ovat kaikkiruokaisia

Supit ovat vierailleet lintujen ruokintapaikalla aika säännöllisesti noin viikon ajan. Ne tulevat illalla kun on jo aivan hämärää. Ne kaivelevat lintujen pudottamia jyviä ja pähkinöitä ruuakseen.  Olen nähnyt niitä kerrallaan kolme kappaletta. Kaksi niistä on hiukan pienempiä kooltaan ja yksi on aika kookas. Yhdellä on häntä ilmeisesti kapinen.

Pesonen tietysti haluaa iltaisinkin ulos, mutta kun olen näyttänyt sille ulkona olevat supit se ei jostain syystä enää haluakaan mennä ulos, vaan kääntyy takaisin turvaan sisätiloihin. Peso muistaa pitkään pihalla vaanivat supit, koska se haluaa ulos vasta aamuviiden tienoilla. 

Tiedän, kuvat ovat aivan kelvottomia, mutta ulkona oli pimeää, kuvasin kuistin ikkunan läpi ilman salamaa.

Fast Stone Image Viewerillä säädin valaistusta, jotta sain edes jotain näkyviin.

Tässä on kaksi supia aterioimassa. Jätin niille lintujen talipalloja, jotka ne söivät hyvällä halulla.

Saalis

Pesonen haluaa ulos aina aamuvarhaisella. Yleensä se raapii ovia tai talloo hiuksiani kello 4 ja 5 välillä aamulla. Niin se teki tänäänkin. Päästin Peson ulos kello 5 ja nousin kello 8 ja kävin silloin tarkastamassa olisiko Peso jo valmis tulemaan sisään aamupalalle. Kyllä se oli valmiina! Oli tuonut paistin rappujen eteen. Esitteli sitä minulle mahtavasti maukuen ja kiehnäten. Söpö orava, joka on käynyt syömässä pihassamme jo pitkän aikaa, oli jäänyt Peson kynsiin. En moittinut Pesoa, eihän se mitään omille vaistoilleen voi...mutta oli kuitenkin paha mieli komean oravan takia...kuvasin juuri tätä saaliiksi jäänyttä oravaa maaliskuun lopulla. Peso ei ollut vielä aloittanut saaliinsa syömistä, toi sen ensin minulle tarkastettavaksi...Tässä "muistokuvia" saaliiksi joutuneesta pihaoravasta...

Koska harakka huomasi saaliin, kävin heti viemässä oravan polttopyttyyn, ettei harakka repelisi sitä rappujemme edessä...

Pesonen bongasi oravan

Pesosen aamurutiineihin kuuluu loikoilu ruokapöydän päässä ikkunasta ulos tarkkaillen...tänä aamuna orava sattui sopivasti hollille ja Pesonen seurasi oravan ruokailua häntä ja viiksikarvat nytkien...

aaah..siellä se orava napostelee auringonkukan siemeniä...namm

no, mihin se nyt vilahti?

hmmm...orava siirtyi portaiden kaiteelle...mitä se sieltä luulee löytävänsä?

Oikealla näkyy suojaisampi syöttöpaikka linnuille ja oraville...

Tarkkana, tarkkana pitää olla...

Huomaa sydämellinen Peso-kissa!

Orava istuskeli hetkisen kaiteella ja ihmetteli ehkä kissaa ikkunassa...

Takatassut pöydällä ja etutassut ikkunalaudalla...

Linnut tykkäävät ruokailla tuomipihjajassa olevista automaateista. Paikka on suojaisa, eikä haukan ole helppoa siepata lintuja oksiston suojista. Linnut hakevat siemenen tai pähkinän ja lennähtävät oksille syömään.

No, orava lähti tiehensä, joten mitä minäkään tässä enää notkun?

Lähdössä pois pöydältä...

Pesonen ja Taideväärentäjän ateljee

Peso-kissan ja puutarhan ohella minulle erittäin rakas harrastus ovat nukketalot ja roomboxit. Kuvissa Pesonen "tutustuu" yhteen rakenteilla olevaan boxiin.

Boxi on ihan mun vakipaikallani! Tästä näkyy nyt huonosti lintujen ruokintapaikalle, jossa oravakin käy aterioimassa...

Ollaan nyt sit olevinaan kiinnostunut tosta laatikosta...pienet tyynyt boxin lattialla olen ihan itse puskenut pois paikoiltaan...

Nukketaloja ja boxeja löytyy lisää täältä: Hurauskadun Talot

Pesonen pöydällä

Viiru in memories

Kuvia Viirusta ihan nuorena kissana. Viiru oli kyllä tosikiva kissa, samoin on kyllä veljensä Pesonenkin oikein kiva kissa. Viiru oli lempeä, ystävällinen, luottavainen, leikkisä, sylissä viihtyvä, silityksistä ja rapsutuksista pitävä isokokoinen maatiaiskolli. Parhaimmillaan Viiru painoi 10,4 kg. Se ei silti ollut läski, vaan iso, pitkät jalat ja pitkä kroppa. Vieläkin välillä tulee kyyneleitä silmänurkkiin kun muistelee sen kilttiä karvaista olemusta.

Pesonen movie

Pesonen ja litran mitta

Lämmitin maitoa perunamuusia varten...osa maidosta jäi käyttämättä. Pesonen löysi mitan ja latki pois maidon.

Pesonen ruokailee vieläkin tiskipöydällä, vaikka Viirua ei enää ole. Viirun ruoka oli diettiruokaa, eikä sitä annettu Pesolle, siksi Peso "joutui" syömään tiskipöydällä, jottei Viiru saanut vääriä ruokia suihinsa.

Pesonen ja nauha maton alla